Torstai oli tällä kertaa toivoa täynnä ja pääsimme spinningiin kahdestaan. Kiitos isovanhemmille, jotka sillä välin ottivat lapset hoitaakseen. Oli henkisesti rentouttavaa ja yhdistävää harrastaa yhdessä ilman lapsia. Taidamme jatkossakin uskaltautua pyytämään lastenhoitoapua, jotta saamme yhteistä aikaa. Ja voisiko sitä paremmin käyttää kuin urheilemalla?
Tämä yhteinen projektimme toi mieleeni artikkelin hurahtamisen ihanuudesta. Suosittelen lukemaan jutun, mutta lyhykäisesti yhtenä pointtina on se, miten yhdessä hurahtaminen voi pitkässä parisuhteessa tuoda hiipuneen ihastuksen tunteen takaisin. Tässä piilee mielestäni suuri viisaus. Yhdessä hurahtaminen on todella piristävää!
On tärkeää, että on jotain yhteistä, josta voi puhua ja toinen vielä ymmärtää ja on kiinnostunut siitä! Voimme toinen toisiamme myös piiskata treenaamaan ja syömään oikein! Ja mikä tärkeintä, voi itse hyvällä omallatunnolla lähteä lenkille ja jättää miehen yksin joskus hyvinkin kaoottiseen tilanteeseen kotiin kun tietää, että toinen pääsee vastavuoroisesti lähtemään. Itselläni urheilu auttaa jaksamaan hektistä perhe-elämää paljon paremmin.
Tämä viikko on muutenkin ollut loistoviikko, mutta siitä ja ensi viikon tavoitteista lisää huomenna.
p.s. näyttää uhkaavasti siltä, että tämä on kohta pelkästään mun blogi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti