Meidän perheessä vapaat viikonloput ovat juhlaa, niitä on ainoastaan kerran kuussa. Kuluvana viikonloppuna saimme nauttia Matin vapaista Lohtajalla Matin vanhempien luona. Siellä oli myös Matin veli tyttöystävänsä kanssa. Annika on entinen pikajuoksija ja edelleen harrastaa aktiivisesti juoksua, joten hän piti meille (tai lähinnä minulle) tekniikkatreenit. Jalat sain pitkästä aikaa kipeäksi! Hyötyä tekniikkatreeneistä oli toki muutenkin. Nyt vain täytyisi siirtää harjoitteet osaksi viikottaisia lenkkejä.
Verryttelimme ensin hetken ja sitten teimme muun muassa polvennostojuoksuja, loikkia ja pakarajuoksua. Nämä olivat juoksukoulusta periaatteessa tuttuja, mutta oli hyödyllistä palautella mieleen erilaisia tekniikkaharjoituksia. Kiinnitimme huomiota myös askellukseen. Matti askeltaa päkiällä ja minä kantapäällä. Kumpikaan ei ole periaatteessa väärin. Nopea juoksu perustuu usein päkiäaskellukseen ja hidas kantapääaskellukseen. Itsehän juoksen todella hitaasti ja haluaisin kehittää omaa vauhtikestävyyttäni.
Matti keskittyi lähinnä mielikuvaharjoitteluun emäntien hikoillessa helteessä. Treenien lopuksi lähdettiin juosten Matin mummun ja pappan mökille, jonne matkaa on 6 km. Sinne Mattikin juoksi veljensä kanssa. Juoksu sujuikin yllättävän hyvin. Matilla pohkeet ovat ongelmana juoksussa ja ei hän ole koko kesänä juossutkaan, mutta nyt lenkki jätti hyvän fiiliksen juoksua kohtaan. Itse olin tyytyväinen, että pystyin juoksemaan Annikan kanssa suhteellisen reipasta vauhtia mökille. Toki pojat voittivat ylivoimaisesti. Tai olisihan Annika heidänkin vauhdissaan pysynyt! Lenkiltä menimme uimaan ja saunomaan. Mahtava vapaapäivä! Suurkiitokset Annikalle mukavista treeneistä. Illalla saatiin vielä aftergamet grilliruoan ja viinin äärellä.
Lapset innostuivat illalla ottamaan omat juoksukilpailut. Toivon, että vanhempien urheilumielisyys siirtyy myös lapsiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti