Lukkopolkimilla on iso merkitys. Luin jostain, että ne lisäävät tehoa 30 prosenttia. Ja pyöräily niiden kanssa tuntuu todella sujuvalta ja mukavalta. Tällä viikolla olen tehnyt pari lenkkiä. Ensimmäisen Kokkolasta Lohtajalle (taisi olla vajaa 35 kilometriä). Tänään käytiin Matin kanssa Pietarsaaren tuntumassa. Pituutta lenkille tuli 56 kilometriä. Olen pitkään jo haaveillut, että löydettäisiin yhteinen urheiluharrastus ja nyt haaveeni kävi toteen! Tosin tämä harrastus vaatii aina lastenvahtien järjestämistä. Tänään lapset olivat mummolassa minun vanhempieni luona. Kiitos siis kuuluu heille meidän yhteisestä treeniajasta!
Puolivälissä lenkkiä pysähdyttiin Strandikselle pizzalle. Syötiin pizza puoliksi, mutta seuraavalla kerralla jätän sen tekemättä. Tulomatkalla vatsaan pisti eikä olo tuntunut oikein hyvältä.
Tullessa saatiin vähän matkaa peesiapua oikeilta pyöräilijöiltä. Hetken pysyttiin perässä heidän hieman himmaillessa, koska osalla pyöräilijöistä oli energiat vähissä (heillä kilometrejä oli takana jo 140).
Kroppa jaksoi todella hyvin reissun. Jaloissa ei hapottanut yhtään, vaikka tullessa oli kova vastatuuli. Kahdestaan pyöräilemisessä on se etu, että välillä saa peesiapua toiselta. Ja vauhti on sellainen, että se on paljon helpompi sovittaa yhteen Matin kanssa kuin juoksemisessa.
Tämä oli todella mahtavaa ja hauskaa. Tätä lisää tänä kesänä!
P.s. pojat, aktivoitukaa nyt taas vähän!





